Maanantaina olimme Luukissa hirmuisen aikaisin aamulla treenaamassa esineitä Pirjon ja Repen kanssa. Tallasimme metsään suikaleen ja Kipi pääsi ihan ensimmäistä kertaa oikeaan esineruutuun, esineitä on kyllä joskus satunnaisesti saanut etsiä. Hups, onpas ohjaaja tosiaan ollut laiska...Pirjo vei esineen ruutuun Kipin nähden ja vauhdilla Kipi ruutuun lähtikin, mutta kävi siellä vain iloisesti kääntymässä. Ei sillä ollut hajuakaan siitä, mitä siellä olisi pitänyt tehdä. Pirjo kävi uudestaan näyttämässä esinettä, mutta tulos oli sama. Vein Kipin sitten ruutuun hakemaan hajun esineestä ja sen jälkeen uusi lähetys. Nyt Kipi toi esineen oikein nätisti. Täytyy laittaa esineruutu treenilistalle. Usein treenaaminen jopa auttaa ;)
Esinetreenien jälkeen otimme vielä parkkiksella lyhyen tottiksen Kipillä ja Repellä yhtä aikaa. Kipi tietenkin oli sitä mieltä, että hei nyt me leikitään, ja olin ihan varma, ettei se pysty keskittymään ollenkaan muuhun kuin Repeen. Mutta sepäs yllätti ja alkoi hyvin pian keskittyä treeniin.
Torstaina olimme taas Repen ja Pirjon kanssa Luukissa heti aamulla, tällä kertaa tottiskentällä. Sinne kävellessä pojat hieman mittailivat toisiaan, mutta kentälle tullessa ne olivat ihan leikkimoodissa. Tuskin ehdin kuitenkaan kaivaa patukkaa edes esiin kun Kipi jo keskittyi täysin minun kanssa leikkimiseen ja treeniin. Sitten viereiseen koira-aitaukseen tuli iso koira rallattelemaan pitkin aitaa ja se oli Kipille liian iso häiriö, se ryntäsi aidalle räkyttämään ja jouduin hakemaan sen pois.
Treenin jälkeen pojat pääsivät leikkimään ja kivaa oli taas.
Perjantaina koirat pitivät treenivapaan päivän ja itse kävin katsomassa tokon MM-finaalia. Taitavia olivat maailman huiput ja voitto meni kyllä oikeaan osoitteeseen, niin hieno oli saksalaisbortsu. Ja Suomen taso on ihan jäätävä, nytkin tuli yksilökisassa hyviä sijoituksia MM-hopeasta alkaen, ja edellisenä päivänä jo olikin tullut joukkuemaailmanmestaruus. Nyt olikin kiva nähdä palkintojenjakoseremoniat ja kuulla Maamme-laulu paikan päällä.
Eilen sitten oli pitkästä aikaa sellainen vähän viileämpi hellepäivä. Tähän asti ainoa järkevä toiminta päiväsaikaan on ollut uiminen ja nyt yhtäkkiä en tiennyt, mitä sillä kaikella ylimääräisellä ajalla tekisi. Mentiin sitten Nummelan kentälle treenaamaan. Snoopy sai tottistella ensin, sitten oli Vinskin vuoro ottaa sekaisin tottista ja tokoa. PK-hyppyä otettiin myös, mutta metriin asti en korkeutta nostanut. Silti Vinski toistuvasti kieltäytyi paluuhypystä. Joku aika sitten kokeilin sen kanssa myös A-estettä, mutta se kieltäytyi siitäkin. Agility-A:n se kyllä tekee, kun se on niin paljon helpompi. Joskus on käynyt mielessä, että jos se edes kerran elämässään pääsisi pk-kokeeseen, mutta esteiden osalta tilanne ei ole lupaava. Vinski on aina ollut ennakkoluuloinen pk-esteitä kohtaan, ja meillä oli parin vuoden treenitaukokin esteiden suhteen selkäjumien takia. Ja kun en jatkossakaan aio sitä paljon esteillä rasittaa, niin oppimatta saattavat jäädä.
Luovutusikäisenä Vinski oli hyvin rämäpäinen ja ennakkoluuloton, mutta muuttui kasvaessaan joissain suhteissa varovaisemmaksi. Olen joskus pohtinut, liittyykö asia jotenkin sen selkäongelmiin vai olisiko se muutenkin muuttunut. Juttelin asiasta Marin kanssa viimeksi kun Kipi oli käsittelyssä ja Mari sanoi, että lannealueen kiputilat nimenomaan voivat vaikuttaa käytökseen tuolla tavalla. No, täyttä varmuuttahan asiasta ei voi saada. Vinski saa joka tapauksessa elellä ja treenata omilla ehdoillaan.
Kipi sai oman treeninsä alkajaisiksi ottaa paikkamakuun Vinskin vieressä. Tämä oli sille uutta ja se otti kahdesti ritolat. Palautin sen molemmilla kerroilla takaisin paikalle, mistä se itse ei ollut moksiskaan, mutta Vinski sen vieressä näytti hyvin syylliseltä...Muuten Kipi treenasi mm. pieniä seuruupätkiä ja ruutuun menoa lätkälle.
Kipi sai myös ajaa jäljen Nummelassa rutikuivassa metsässä. Kulmia oli nyt vain yksi ja lisäksi jälki ylitti leveän polun, jossa suurella todennäköisyydellä myös oli liikkunut väkeä. Jälki sai vanheta reilut puoli tuntia. Kipi jäljesti hienosti ja ylitti polunkin muitta mutkitta, vaikka sellainen oli jäljellä ihan ensimmäistä kertaa. Keppejä oli kaksi ja edelleen namiavusteisesti, että varmasti tulivat huomioiduksi. Kotimatkalla oli kiva autossa taas nähdä, miten onnelliselta näyttää bordercollie, joka on ollut töissä :)
Tänään käytiin Kipin kanssa kahdestaan Salmessa lähinnä leikkimässä ja ottamassa kontaktitreeniä. Kipi on edistynyt kovasti häiriötreeneissä, mutta koirallista häiriötä pitäisi päästä treenaamaan paljon enemmän.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti