Bordercollie uros 27.2.2010-29.5.2025
i. BH Eyespy Othello "Otto"
e. FI AVA FI AVA-H FI TVA BH Tronic Catarua "Taru"
lonkat A-A, kyynärät 0-0, silmät ok pentuna
olat terveet, lievä selkävika
normaalit kivekset, kastroitu v. -16
Vinski tuli laumaan, kun oli aika ottaa uusi harrastuskoira kasvamaan. Minun piti ottaa narttupentu, mutta lopulta huomasin olevani kolmatta kertaa elämässäni vastoin alkuperäisiä suunnitelmia urospennun omistaja!
Vinski oli vilkas, avoin, reipas, nöyrä, iloinen, kiltti, sosiaalinen ja erittäin hyväntahtoinen koira. Välillä vähän hömppä. Sen bravuureihin kuului takaperin kulkeminen mitä oudoimmissa tilanteissa. Se kiipesi pitkät pätkät portaita takaperin ja hyppäsi ojan yli takaperin. Vinski ei koko elämänsä aikana pelännyt ukkosta, ilotulitusta, ampumista tai muitakaan ääniä. Arjessa se oli hyvin helppo koira.
Vinskin kanssa tähdättiin alusta asti harrastuksissa jälkeen ja tokoon. Jäljellä se oli taitava heti pentuna. Tokokokeita kävimme kolme ALO-luokassa ja kolme AVO-luokassa, joista kaikista tuli ykköstulos. Ylempien luokkien itsenäiset ja irtoavat liikkeet sen sijaan olivat ainaVinskille haastavia, joten Vinski jäi tokosta eläkkeelle alemmat luokat suoritettuaan.
Jälkikoiraakaan Vinskistä ei tullut siinä mielessä, että se olisi koskaan päässyt kokeisiin asti. Pk-ura jäi BH-kokeen mittaiseksi, koska pk-esteet olivat sille ongelmallisia. Matalat hypyt ja loivat A-esteet Vinski suoritti aina mielellään, mutta korkeaa hyppyä ja jyrkkää A-estettä se on aina karsasti, joten esteet päätettiinkin lopulta unohtaa kokonaan. Jäljellä, esineruudussa ja pk-tottiksessa esteitä lukuunottamatta Vinski oli treeneissä hyvä. Alkuaikoina Vinskiä joutui motivoimaan ja työstämään tottiksessa ja myös tokossa paljon ja se kehittyi hitaasti, mutta siitä kehkeytyi motivoitunut ja yhteistyöhaluinen koira kaikessa muussa paitsi ongelmaliikkeissään.
Se on vähän arvoitus, miksi joistain tokoliikkeistä ja pk-esteistä tuli Vinskille niin iso kompastuskivi. Ehkä se on monen asian summa. Selkävaiva on luultavasti yksi osatekijä. Selkävaiva oli sillä tavalla lievä, että eläinlääkärit näyttivät vihreää valoa niin pk-esteille kuin muutenkin aktiiviselle elämälle, mutta ikäviä tuntemuksia Vinskillä varmaan on välillä ollut. Lanneselän ongelmat todellakin saattavat vaikuttaa myös koiran luonteeseen. Vinskin huono motivaatio tehdä itsenäisiä ja irtoavia tokoliikkeitä on ehkä suurempi arvoitus, koska se oli kuitenkin arjessa liikkuvainen ja irtoava koira. ja bordercolliet usein rakastavat vauhdikkaita liikkeitä. Vinskillä oli kuitenkin luonteessaan tietynlaista varovaisuutta, ja eiväthän kaikki muutenkaan tykkää samoista jutuista.
Yksi osatekijä Vinskin harrastusominaisuuksissa varmaan oli myös se, että jotkut hyvin paimentyyppiset bordercolliet saattavat muutenkin olla tuon tyyppisiä. Vinski ei ollut puhtaasti paimenlinjainen, mutta se oli olemukseltaan ja käytökseltään hyvin paimenmainen. Siitä mukava se kyllä oli, ettei se koskaan yrittänyt jahdata autoja, polkupyöriä, lapsia tai mitään muutakaan. Lampaita Vinski näki vain pari kertaa pentuna eikä silloin erityisesti syttynyt, joten sitä ei tiedä, olisiko siitä ollut oikeaan paimennustyöhön.
Jäljelle lähdössä, kuvat Riitta-Liisa Kuittinen
![]() |
Vinskin suuri intohimo oli uiminen. Se pääsi järven rantaan ensimmäisen kerran 2,5 kk ikäisenä ja lähti heti uimaan. Eikä sitä sen jälkeenkään mikään pidätellyt. Loppukesästä 2015 Vinski aloitti vepeharrastuksen ja syttyi helposti lajiin.
Vinskillä diagnosoitiin lievä selkävika alle vuoden iässä. Kiinnitin pikkupentuajan jälkeen huomiota siihen, että se liikkui aina vaan pupulaukalla ja vein sen eläinlääkärille, jossa todettiin lievää ongelmaa lanneselässä, josta puolestaan aiheutui iskiasvaiva vasempaan takajalkaan. Lisäksi todettiin, että LS-liitos on liikkuva. Vuoden ikäisenä selkä kuvattiin, eikä kuvannut eläinlääkäri nähnyt selässä vikaa. Akupunktiolääkärimme löysi kuvista kaventuneen fasettinivelraon. Myöhemmin näytin kuvat vielä ortopedille, joka totesi ristiselässä ahtauman. Selkää hoidettiin oireenmukaisesti nuoresta asti. Vinski sai akupunktiota, kävi osteopaatilla ja fyssarilla, ja söi muutaman tulehduskipulääkekuurin sekä lisäravinteita.
Vinski varasi pitkään vasemmalle takajalalleen vähemmän painoa kuin oikealle ja muutaman kerran se lyhytaikaisesti ontui vasenta takajalkaa iskiasvaivan takia. Ravivauhdissa se säännöllisesti jonkun verran käytti omanlaista pupulaukkaa, jossa etuosa ravaa ja takaosa hyppii tasajalkaa perässä. Se liikkui aina omaehtoisesti täysillä ja mielellään, ja noin kolmevuotiaasta lähtien se oli pitkään paremmassa kunnossa ja jumeja tuli vähemmän kuin nuorempana, eikä esim. ontumisia esiintynyt.
Kymmenvuotiaana tilanne taas huononi, jumeja oli enemmän, ja Vinski kävi tiheämmin osteopaatilla, jossa se sai myös laseria. Sekä osteopaatti että eläinlääkäri diagnosoivat sillä spondyloosin. Tilanne rauhoittui akuuttivaiheen mentyä ohi, mutta selkä oli vanhemmiten jäykempi ja vaati tiheämpää huoltoa. Syksyllä 2023 eläinlääkäri havaitsi kyynärissä, erityisesti toisessa, nivelrikkoa. Loppuvuoden ajan se sai Librelaa ja Neurontinista tuli pysyvä lääkitys. Myös laserissa ja ultrakylmähoidossa se kävi.
Syksyllä 2023 Vinskillä myös todettiin verikokeissa kohonneet maksa- ja munuaisarvot, joiden takia se ei enää voinut syödä tulehduskipulääkkeita, ja seuraavan kevään hammashoidossa sitä nesteytettiin ennen ja jälkeen hoidon. Reidessä todettiin infiltroiva lipooma, joka ehti kasvaa suureksi muttei koskaan haitannut Vinskiä. Meibomin rauhaskasvain Vinskillä oli monta vuotta, mutta sekään ei koskaan haitannut.
Vuonna 2016 Vinskillä oli kroonistunut virtsatietulehdus ja eturauhasongelmia. Aluksi se sai hoidoksi Tardak-piikin ja antibioottikuurin, mutta kun ongelmat kroonistuivat, se kastroitiin. Samalla siltä poistettiin tapaturmaisesti murtunut hammas.
Kesällä 2020 Vinskille alkoi tulla pissavahinkoja sisällä. Tilaa hoidettiin mahdollisena kastraatiosta johtuvana inkontinenssina lääkityksellä ilman vastetta. Loppukesästä se sai virtsatietulehduksen, ja oireet pysyivät antibioottikuurin jälkeen poissa lähes kaksi kuukautta, kunnes palasivat. Syyksi varmistui lopulta selän tilanne, koska pissailu loppui aina huollossa käymisen jälkeen ja Vinskillä oli vaivan alkaessa akuuttivaiheen spondyloosi. Myöhemmin pissavahingot loppuivat välillä pitkäksikin aikaa kokonaan, mutta loppuvuodesta 2023 vaiva palasi kroonisena eikä enää kunnolla vastannut hoitoon.
Kastraation jälkeen Vinskin turkin laatu muuttui höttöisemmäksi, pohjavilla runsaammaksi ja karvanlähtö valtavaksi, ja uintikauden aloittaminen laukaisi sillä kutinat. Hoitona oli turkin osittainen alasajo kesäksi. Viimeisenä kesänä se pärjäsi ilman turkin leikkelyä, ilmeisesti koska karvanlähtöä oli silloin hyvin maltillista ja koska kävimme uimassa vain kirkkaimmissa vesissä.
Ei kommentteja:
Uudet kommentit eivät ole sallittuja.