torstai 27. helmikuuta 2014

Vinski 4 vuotta!

Onnea Vinski, neljä vuotta tänään! Synttärin kunniaksi päivänsankari sai syödä laskiaispullan. Ulkoiltu ollaan tietysti myös. On kyllä ulkona vähän eri näköistä kuin yleensä Vinskin synttärin tienoilla, ihan näyttää huhtikuulta.

Aika rientää, eikä Vinskikään enää ole pentu, ja lauman nuorimmaisen aseman se myös menetti pari kuukautta sitten. Mutta siitä se tuskin on yhtään pahoillaan!


maanantai 10. helmikuuta 2014

Kutsumaton vieras

Se tuli meillekin. Osattiin sitä vähän odottaakin, mutta olisi se kyllä saanut pysyä poissa. Yhteentoista vuoteen se ei meillä ollut vieraillut. Niin kauan on siitä, kun Jippo oli vajaan vuoden ikäinen ja sillä oli kennelyskä.

Kipin leikkikaveri alkoi oirehtia kennelyskää reilut kaksi viikkoa sitten, samana päivänä kun Kipi tapasi sen, joten altistus oli varma asia. Laitoin heti koko lauman karanteeniin ja tarkkailin mahdollisia oireita. Pitkään aikaan ei ollut muuta kuin joku ihan satunnainen niiskaisu tai köhähdys, mutta niitä tulee aina joskus muutenkin, kun nuo temmeltävät kaikenmaailman pölyjen keskellä. Puolentoista viikon kuluttua altistuksesta ei kuitenkaan tarvinnut enää arpoa. Silloin alkoi Vinski selkeästi yskiä.

Vinskin yskä ei äitynyt kovin pahaksi, mutta kyllä se välillä limaa kakoi. Erityisesti se yski aina kun oltiin lähdössä ulos. Ulkona se kävi vain sen verran, että sai tarpeensa tehdyksi ja oli muuten levossa. Kilttinä poikana se sopeutui tilanteeseen hyvin, eikä ollenkaan hyppinyt seinille, vaikka ihan pirteä koko ajan olikin. Se pääsi hengittämään höyryä suihkuhuoneeseen ja sai hörppiä hunajalla terästettyä lihalientä. Yskä meni onneksi ohi muutamassa päivässä.

Muut eivät ole yskää saaneet, mutta varmuuden vuoksi kaikki ovat olleet kevennetyllä liikunnalla. Olisi aikamoinen painajainen joutua pitämään Kipi kokonaan levossa, sen verran aktiivinen nuorukainen on kyseessä! Se kyllä hyppisi seinille, kun sillä on normaalistikin melkoinen meno päällä. Olenkin antanut sille lisänimen Pikkupahis. Sopivia kutsumanimiä olisivat myös Tehosekoitin tai Silppuri. Kauhean herkkä tuo pentu ei ole. Juuri äsken se onnistui tiputtamaan pöydänreunalta kahvinjämät ja porot pitkin seinää ja lattiaa ja sai moitteet, mutta hymyili vain takaisin. Heti perään se sai roskiskaapin oven auki ja kävin nappaamassa siltä suusta pois muovipussin, jossa oli ollut lihaa. Taaskin toruin sitä ja taas se hymyili minulle ystävällisesti takaisin :D On se tehokas tyyppi, huh.

Vähän tylsää, kun joudutaan vielä olemaan karanteenissa koirariennoista, mutta minkäs teet. Tartuttamisriskiä ei tietenkään oteta, vaikka tauti lievä olikin. Onneksi koiraseuraa löytyy kotoakin ja treenatakin voi kotioloissa. Treenihetket Kipin kanssa sujuvat mukavasti, mutta mitenkään hirveän edistyneitä emme vielä ole. Opetellaan ihan niitä alkeita eri liikkkeisiin. Nouto on edistynyt kivasti, kun olen tehnyt siitä saalisleikin ja Kipi palauttaa jo erilaiset esineet minulle, mutta pitämistreeneihin palaamme myöhemmin.

Hitsi kun tuli näin liukkaat kelit, ei ole kivaa kasvavan pennun kanssa. Kipi ei hallitse liukkaalla jäällä liikkumista ja sen tassut lipsuvat koko ajan. Pidän sen kytkettynä pahimmissa kohdissa, ettei se ainakaan kovassa vauhdissa pääse itseään telomaan.


On kyllä niin mukavaa, että Jippo on saanut uutta vaihtelua elämäänsä ja innostuu välillä leikkimään pennun kanssa :)




Potilas

Eräänä pakkaspäivänä Jippo ja Kipi sieppasivat hanskani kesken lenkin, tosi reilua