Heinäkuun kuulumisia

Lauman elo on edelleen sujunut mukavasti. Draama ja Kipi tykkäävät välillä painia ja ajaa toisiaan takaa. Vinski ei niiden leikkeihin mene mukaan, mutta se tykkää ottaa juoksuspurtteja Draaman kanssa, ja välillä kaikki kolme juoksevat yhdessä. Snoopy jättää raisumman menon nuoremmille koirille, mutta kulkee leppoisasti mukana sopivan mittaisilla lenkeillä. Se on ollut aika hyvässä kunnossa, vaikkei sen takapää tuosta enää entiselleen tule, ja uskallan taas välillä antaa sen tehdä yli puolenkin tunnin lenkkejä.

Olemme välillä päässeet lenkille ja treenaamaan myös isommassa porukassa. Ollaan treenattu niin tokoa kuin pk-tottistakin. Minnan kanssa treenasimme kerran esineitä ja olimme ahkeria ja treenasimme kaikki koiramme, eli yhteensä seitsemän koiraa, kun Snoopykin pääsi hommiin. Staffien osalta treeni tosin muutettiin henkilöhakutreeniksi, kun ne ovat joskus hakuilleet ja selvästi mielsivät sitä nytkin pääsevänsä tekemään saadessaan pk-liivit ylleen. Telman kanssa minulla oli hiljattain taas vähän omaakin koulutusprojektia, ja kyllä se vaan on niin nopea ja ylitsepursuavan innokas koira, viimeisimmissä treeneissä olin jo ihan helisemässä sen kanssa, kun se oli niin leikkisällä ja hyppiväisellä tuulella :)

PK-Telma

Snoopy, Vinski ja Kipi olivat päteviä esineruutukoiria. Draamakin haki ensimmäisen esineen tosi hyvin, mutta toista se ei yhtä hyvin lähtenyt etsimään, joten kävimme ottamassa siitä sitten hajun, jolloin sekin esine palautui minulle vikkelään.

Pirjon kanssa ollaan treenaamisen lisäksi lenkkeilty. Viime aikoina on lenkeillä ollut mukana viisi koiraa, kun molempien laumojen vanhuskoirat ovat jääneet kotiin odottamaan.

Kipi, Miio, Draama, Vinski ja Repe

Draaman kanssa on edelleen ollut tosi kiva treenata, kun sillä on juuri sellaista tekemisen intoa ja paloa, jota olen kaivannutkin. Olemme treenanneet vähän kaikkea, eli pk-tottista, tokoa ja jälkeä. Jälkeä ollaan ajettu niin nurmikolla kuin metsässäkin. Pohdin alussa kovasti, että miten Draaman jälkitreenejä kannattaisi viedä eteenpäin ja päädyin siihen, etten sillekään lähde tässä vaiheessa enää opettamaan mitään jokaisen askeleen huolellista erikseen nuuskimista. En ole sellaista muillekaan koirille opettanut, enkä harrasta erikoisjälkeä, jossa on eri vaatimukset. En ole vielä keksinyt tarpeeksi pätevää syytä, miksi metsäjälkeä pitäisi välttämättä ajaa kuten erikoisjälkeä, vaikka tarkkuutta se toki lisää toisikin. Sen sijaan yritän kyllä treenata monipuolisesti erilaisia jälkiä erilaisissa maastoissa ja välillä myös nurtsipohjalla. Vielä emme tässä ajassa ole Draaman kanssa ennättäneet treenata kuin lähimetsässä ja nurtsilla, mutta kaikki aikanaan. Kivaa on ollut, ja Draamalla on tähänkin lajiin hyvä motivaatio ja se osaa työskennellä itsenäisesti.

Tokoliikkeiden suhteen minulla alkaa jo olla käsitys siitä, mitä asioita meidän erityisesti pitää Draaman kanssa treenata. Noutoesineiden kaunis pitäminen ja luovuttaminen käteen asti ovat listalla. Metallikapula oli Draaman mielestä aluksi vähän ällöttävä, mutta hommaa saatiin kyllä pian edistymään. Vielä paremmin saatiin metallinouto sujumaan, kun sitä otettiin kierron kautta, kuten entisessä kodissakin oli tehty. Tunnarin suhteen treenasimme ensin pelkkää oman etsimistä ja sitten laitoin kokeeksi vääriäkin näytille. Draama nosti vääriä ja puraisi yhtä sen verran lujasti, että päreiksi meni yhdellä puraisulla :D Nyt sitten ryhdynkin rakentamaan tunnaria aivan kuin se olisi Draamalle aivan uusi liike, vaikkei se oikeasti olekaan.

Olen kovasti ihastellut Draaman vauhtia irtoavissa liikkeissä kuten vaikkapa ruudussa, etenkin kun on viime aikoina tullut noita hitaammanpuoleisia koiria katseltua. Ja ai niin, on Draama vähän päässyt vepeäkin kokeilemaan Vinskin treeneissä! Vähän veneestä hyppyä ja köyden hakua veneestä. Sillä on hirmu nopea uintivauhti, se näyttää ottavan uimisenkin hyvin tosisaan.

Vinski on jatkanut vepetreenejä ja meillä oli ryhmässä käymässä ulkopuolinen kouluttajakin, kun yleensä treenaamme ilman vetäjää ja lisäksi ne kokeneimmat tyypit ovat ryhmästä jo aikaa sitten lähteneet. Kouluttajan ohje Vinskin ajoittaisiin vientiongelmiin oli se, ettei treeniä pidä helpottaa, jos Vinski kieltäytyy viemästä, vaan minun pitää saattaa se veneelle vaikka uimalla sen kanssa. Jos treeniä helpotetaan, niin se helposti oppii neuvottelemaan kanssani asiasta. Juuri tätä olen itsekin pohtinut, että noinhan se menee. Saa nähdä, oppiiko se sitten neuvottelemaan minut aina uimaan kanssaan :D

Vepekuvat: Matti Nenonen

Kipi on jokusen kerran treenannut tokoa. Ihan kohtuullisella motivaatiolla, mutta vauhtia ja fokusta kaipaisin enemmän. Viimeksi kokeiltiin Oilin neuvomaa kikkaa ruutuun menossa, eli laitoin ruutuun kissanruokarasian ja juoksimme ruutuun kilpaa. Nyt Kipi meni aika kivaa vauhtia ja ehti ennen minua, joten avasin sille mielihyvin kissanruokarasian palkaksi. Olen miettinyt, että menemme kokeilemaan alokastokoa vielä tänä vuonna, koska ei Kipi välttämättä tämän valmiimmaksikaan koskaan tule. Ehkä emme alokasluokkaa pidemmälle koskaan menekään, mutta sen näyttää aika, riippuu niin paljon siitäkin, tapahtuuko Kipin asenteessa mitään muutosta parempaan.

Olen huvikseni miettinyt, mikä koirien oma motto tai mielipide näistä työ- ja rotukysymyksistä olisi, jos ne puhuisivat ihmisten kieltä. Mielestäni se menisi kutakuinkin näin:

Draama: Minä olen bordercollie. Bordercolliet ovat Työkoiria.

Kipi: No joo joo, mutta täytyy myös muistaa, että meillä bordercollieilla on myös älyä ja oma tahto ja me voimme itse päättää, mitä työtä ja millä ehdoilla meidän kannattaa tehdä.

Snoopy: Senkin nulikka, kaikki työ on ihan tosi siistiä ja tärkeää! Sä et vain ole niin pätevä kaikessa kuin mä.

Vinski: Bordercollie? En kai minä ole bordercollie? Mää oon Vinski vaan.

Kipi kyttää väijymispaikaltaan ties mitä ja Draama kyttää Kipiä :)

Kipi katsoo kun mustavalkoiset uivat

Tämän viikon maanantaina kävivät kaikki paitsi Snoopy Marin käsittelyssä. Vinski oli ihan kunnolla jumissa tällä kertaa, mikä ei ollut yllätys, koska eturauhasvaivat ja tulehdukset kyllä herkästi jäkittävät kropan. Draamalta oikaistiin etu- ja takapään kireyksiä kuten viimeksikin ja se miltei nukahti käsittelyn ajaksi. Kipille tehtiin vain hyvin pikainen käsittely, koska siinä ei juuri laisinkaan laitettavaa ollut :) Mukavaa, että vihdoinkin se on näin hyvässä kunnossa, toivottavasi nyt jonkun aikaa pysyykin!