Joulutervehdys

Meidän poppoo on nyt hiljentynyt joulunviettoon, ja tonttupojat Snoopy, Vinski ja Kipi sekä muu lauma toivottavat kaikille muillekin

                             Oikein hyvää ja tunnelmallista joulua!

Joulukuun kuulumisia

Jee, tää olis nyt joululomalla! Välillä vaan on vaikea uskoa, että pian on joulu, kun ulkona on vuodenaikaan nähden lämmintä ja lumetonta. Tänään oli mittarissa +10 astetta. 15.12. poistin Snoopysta punkin. Snoopy on perinteisesti ollut se, josta löytyy vuoden ensimmäinen ja viimeinen punkki, se on varsinainen punkkimagneetti. Tätä menoa ei punkitonta aikaa kohta enää ole vuodessa ollenkaan!

Ennen lomaa on opiskeluissa tullut kaikkea mielenkiintoista ja hyödyllistä vastaan. Mainio luento koirien eleistä, anatomiaa ja fysiologiaa, ruokintaa ja eläintenkoulutusta. Ensimmäiset tentitkin on onnistuneesti läpäisty, ja viimeiset kaksi viikkoa olin tutustumassa klinikan arkeen. Koulutusasioita on tullut pohdittua vähän syvemminkin, ja seuraavan koiran kanssa varmaan painotan asioita vähän eri tavalla.

Koulussa on ollut hirveän kivaa sekin, että on saanut ottaa omia eläimiä kouluun ja kokeilla asioita käytännössä. Joulukuun alussa oli kahtena päivänä teemana koiraharrastukset. Tiistaina tutustuimme kantarellien etsimisen alkeisiin ja rallytokoon. Osallistumaan pääsi Kipi. Se sai haistella kantarellin hajua lasipurkista ja naksutin aina, kun se haisteli purkkia. Sittten viereen lisättiin tyhjä purkki. Nopeasti Kipi tajusi asian ja ilmaisi aina sen purkin, jossa oli kantarelli, vaikka purkkien paikkaa vaihdeltiin koko ajan. Sienietsinnän jälkeen Minna teki meille rallytokoradan, jonka suoritin pari kertaa Kipin kanssa ja kerran myös Vinskin kanssa. En ole oikein ollut tästä lajista innostunut, mutta nyt oli tosi kivaa. Lajissa on sekin mukava puoli, että kisoissa saa kehua koiraa liikkeiden aikana alemmissa luokissa. Miten sopivaa juuri Kipin tarpeisiin, ja Vinskinkin. Kyllä tästä ihan innostua voisi, mutta en silti tiedä, onko se ihan minun lajini. Kylttien kohdalla pitäisi aina muistaa tarkat suoritusohjeet ja erilaisia kylttejä on hirveä määrä, vaikka ne eivät kaikki samassa kokeessa esiinnykään. Ja ihan taatusti menisin pyörälle päästäni viimeistään jonkun käännöksen tai spiraalin jälkeen ja jatkaisin rataa johonkin ihan väärään suuntaan ;D

Keskiviikkona meillä sitten oli tokoa, miten mukava kouluaine! Treenasin Kipin kanssa, ja se teki ihan kivassa vireessä. Se on aina koululla ollut iloinen ja intona siitä, kun siellä on niin paljon ihania ihmisiä, joille voi toiveikkaana heiluttaa häntää ja vastineeksi usein saada huomiota ja rapsutuksia. Meidän pikku metsäläinen on niin tohkeissaan aina päästessään ihmisten ilmoille. Huomasin, että pohjimmiltaan Kipiä taitaa kyllä jonkin verran jännittää koulun hallissa oleminen, koska se ei ensin meinannut millään käskystä kieriä, vaikka yleensä tykkää siitä tempusta tosi paljon. Tuskin se tässäkään ihmisiä jännitti, vaan sitä, kun paikalla oli vieraita koiria. Tokon jälkeen pääsin itse vetämään pienen jälkikoulutuksen. Kipi ajoi lyhyen demojäljen viereisessä metsäpläntissä, että lajiin perehtymättömät saivat vähän ideaa siitä, mitä jäljellä tapahtuu. Yksi katsojista totesi, ettei ollut arvannut jäljestyksen olevan niin vauhdikasta. Juuh, eipä Kipi paljon hidastella ehtinyt niin lyhyellä jäljellä. Hyvin kyllä pysyi jäljellä ja selvitti omalaatuisen kulmankin, jonka jälkeen jälki jatkui hetken aivan liian lähellä tulojälkeä, kun ei maasto muuhun riittänyt. Molemmat kepit löytyivät.

Kipi ja Koda paikkamakuussa koulun hallissa

Muuten ei olla joulukuun aikana juurikaan treenattu. On aina niin pimeää, ja toisaalta on ollut muutakin tekemistä. Ei tämä treenaamattomuus välttämättä huono juttu ole, voipi vaikka motivaatio siitä kasvaa. Niin koirilla kuin ohjaajallakin. Viime viikon perjantaina kyllä olimme hallissa taas tokoilemassa, ja Vinski ja Kipi olivat molemmat hyvin motivoituneita. Kipin asenne ei lässähtänyt kertaakaan.

Klinikalla pyöriessäni muistin taas, että minun on pitänyt tsekkauttaa Snoopy eläinlääkärillä, ja toteutinkin sen. Snoopy on kadottanut takapäästään voimaa ja halusin tarkistuttaa sen eturauhasen tilanteen, koska jos siinä olisi ollut vikaa, niin se olisi voinut olla hoidettavissa oleva asia ja parantaa takapään yleistä tilannetta. Eturauhanen olikin hieman suurentunut, mutta ei pahasti, eikä siinä ollut mitään aristusta, joten sille ei tarvitse tehdä mitään. Hienoa sinänsä, ettei Snoopylle ole tullut kummempia ongelmia eturauhasen kanssa, vaikka se on ihan viriili uros ja on aikanaan elänyt myös juoksuisten narttujen keskellä. Lanneselän painelussa oli pientä reagointia, joten nyt vanhemmiten selkä taitaa taas vaivata Snoopya, vaikkei sillä muita näkyviä oireita ole ollutkaan kuin tuo takapään heikkeneminen. Kipulääkekuuri laitetaan kokeiluun, ja aloitin Snoopylle ja samalla myös Kipille ja Vinskille myös Neurobion forte-kuurin. Kyllä nyt viimeistään voi todeta, että tämä jengi todellakin on Trio Selkävaivaiset.

Halusin myös tietää, miltä Snoopyn sydän kuulostaa, koska sen emällä oli vanhemmiten lieviä sydänvaivoja, ja olin joskus ihan satunnaisesti kuullut sen selvittelevän kurkkuaan. Hyvältä kuulosti sydän, ja keuhkot samaten, nielukin näytti hyvältä. Kaikkiaan Snoopy on vielä hyväkuntoinen koira, mutta takapää kyllä vähän mietityttää, ja surettaa se, että sillä on joka tapauksessa paljon enemmän kilometrejä takana kuin edessä. Samat lenkit Snoopy vielä jaksaa kuin muutkin, mutta millekään himopitkälle lenkille en sitä aio mukaan ottaa. Harvemmin sellaisia muutenkaan tehdään, kun eivät ne välttämättä ole hyväksi noille muillekaan selkävaivaisille.

Lenkeillä pojilla on usein liikuttavan yksituumaiset kiinnostuksen kohteet. Yleensä alla olevan kuvan mukainen asetelma tarkoittaa, että ne ovat löytäneet peuran tai jäniksen papanoita. Myös tyttökoirien hajut saavat ne juuttumaan niille sijoilleen.