Eilen oli päivä, jota en uskonut näkeväni. Enhän uskonut Vinskin elävän edes 14-vuotiaaksi sen jälkeen, kun se sai edeltävänä syksynä nipun uusia diagnooseja. Mutta niin vain saimme viettää vielä sen 15-vuotissynttäreitäkin. Vinski on saanut pitkän elämän ja on myös ensimmäinen koirani, joka on elänyt 15-vuotiaaksi asti. Senkin takia olin vähän epäuskoinen, että ihanko oikeasti se saavuttaa tämän merkkipaalun. Syntymäpäivän lähestyessä aloin jo uskoa, että niin siinä taitaa käydä.
Koska kyseessä oli vähän spesiaalimpi syntymäpäivä, niin sitä juhlittiin tavallista paremmin. Oli kakkua, herkkuja, synttärivieraita ja paljon rapsutuksia. Vinski on kovin perso kermaisille herkuille ja sai tietenkin siivun kakusta, vaikka vähän aina pitää miettiä ettei tule liikaa mitään sopimatonta.
 |
| Voisin ottaa lisää kakkua |
Yksi synttärivieraista oli pikku-Nebula, joten bileet olivat taatut.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti